V:TES: Outocon 2018, Outokumpu

Joensuun pöytäpeliyhdistys ei ole jämähtänyt vain Joensuuhun, vaan toimintaa on ollut runsaasti myös Outokummussa. Outokummun vanhassa kaivoksessa järjestetyt Outoconit ovat sisältäneet vuosien saatossa runsaasti erilaisia miniatyyri-, kortti- ja lautapelejä. Tämän kevään tapahtuma muutti kaivokselta naapurissa sijaitsevan Malmin Majatalon tiloihin. Järjestetyt Magic the Gathering- ja Vampire the Eternal Struggle-turnaukset saivat molemmat omat erilliset tilansa, ja ruokailu järjestettiin rakennuksen alakertaan.

VTES keräsi paikalle väkeä sekä läheltä, että kaukaa. Etelä-Suomesta matkusti paikalle kolme pelaajaa, ja loput kymmenen olivat Joensuulaisia. Kolmentoista pelaajan turnaus jakautui kahteen neljän pöytään ja yhteen viiden pöytään. Tiukkojen taistelujen jälkeen pyysimme Vantaan organisaattorin ja turnausveteraanin, Lauri Salmin kokemukset paperimuodossa.

 

Outocon VTES

Outokumpu, Suomi

  1. huhtiuuta 2018

3R+F

13 pelaajaa

 

Laurin raporttia mustaa valkoisella!

Päätettiin lähteä toistamiseen valloittamaan Itä-Suomen VTES-skeneä. Viime reissusta onkin jo yli vuosi aikaa. Tällä kertaa reissuun lähdettiin junalla, olihan se edellinen autoreissu sen verran raskas. Perjantaina 13. päivä hyppäsin aamun aherruksen jälkeen junaan Pasilasta suoraan työpaikalta. Samuel tuli kyytiin Tikkurilasta, ja matka Joensuuta kohti alkoi sivistyneesti ravintolavaunun hanojen antimista nauttien.

Joensuuhun saavuttiin illansuussa, ja Aapo oli siellä vastassa. Tavarat jätettiin Aapolle, ja siitä jatkettiin Bar Playhin pelaamaan parit treenipelit. Pelien ja parin hörpyn jälkeen sitten istuttiin vielä turisemassa Aapolla ennen nukkumaanmenoa. Virkeänä päästäisiin näillä eväin aamulla turnausta pelaamaan.

Turnaus järjestettiin Outokummussa vanhassa majatalossa. Puitteet olivat varsin hienot kaikin puolin tuommoiselle turnaukselle, ja olipahan Aapo varannut aikamoiset palkinnotkin: boostereita ja voittajalle Anthology-setti. Itse ilmoitin jo heti turnauksen alussa, että jos satun voittamaan, luovutan tuon setin jollekin muulle. Ennen finaalin alkua päädyin siihen lopputulokseen, että Joensuun turnaukseen osallistuneista pelaajista uusin, Emma, saisi setin jos voittaisin. Hänellähän ei kyseistä settiä vielä ollut.

Sitten itse turnaukseen… Olin jo hyvissä ajoin päättänyt, mitä pelaisin turnauksessa, mutta sitten aamun kankkusta tasoittavaa lonkeroa juodessa päätinkin vaihtaa dekin vain viisi minuuttia ennen turnauksen alkua. Päädyin pelaamaan Nephandus-maageja.

Ensimmäinen kierros

Peetu (Samedi anarch bleed + Shambling Hordes) -> Samuel (Gehenna Imbued) -> Timo (Lutz voter) -> Minä (Nephandus)

Alku oli mulle tosi hyvä. Sain Beatricen ensimmäisellä vuorolla ylös, mutta se ei päässyt heti bleedaamaan, koska Peetu toi tupparin blockimaan. Toin seuraavaksi ylös Antonion, ja aloin tuomaan Neppareita pöytään. Tässä vaiheessa imbuedit alkoivat pelaamaan Gehennoja, jotka eivät varsinaisesti minua haitanneet. Taakse ei noussutkaan Lutz, vaan Stavros ja Blood Mary. Koska sekä Peetu, että Timo näkivät minut ja Samuelin uhkana, alkoivat Stavros ja Mary äänestämään vahinkoa meihin molempiin. Peetu sai varsin vahvan puolustuksen, kun Jack Dawson (adv) varustautui .44 Magnumilla ja värväsi Shambling Hordesin.

Tässä vaiheessa alkoi näyttää todella huonolta, ja tiesin tarvitsevani monta Nepparia tiskiin voidakseni yrittää oustia. Timo painosti minua äänestyksillä tasaiseen tahtiin. Tilannetta ei auttanut se, että Stavros äänesti Ancient Influencin, josta Samuel otti 5 pooli vauriota, koska hänellä ei ollut vampyyrejä. (toim.huom. Imbuedit ovat ainut kryptakorttityyppi, jotka ovatkin Allyja, eivät vampyyrejä.) Onneksi Timolta loppui stealthi, ja Stavros, Blood Mary sekä ylös noussut Dmitra alkoivat jäämään kiinni. Pelin käännekohta tuli, kun Jack Dawson lähti bleedaamaan Keystone Kinellä kolmosta, ja kun Imbuedit eivät saaneet kiinni, lisäsi Monkey Wrenchillä bleedin kutoseen, ja boom… Archon Investigation. Tämän jalkeen oli helppo työ viedä koko pöytä. Peliä pelattiin vain noin 50 minuuttia, ja ensimmäiseltä kierrokselta sain GW + 4VP.

Toinen Kierros

Minä -> Aki (Nosferatu voter) -> Aapo J. (weenie gangrel tap and bleed) -> Julius (Anarch Baron voter)

Maittavan kotiruokalounaan jälkeen jatkettiin pelejä. Tässä pelissä tuntui, että peli oli kilpajuoksua itseni, Akin ja Aapon välillä. Julius jäi pahasti alakynteen tässä pelissä, ja oli varhain selvää, että Julius tulee tippumaan. Oli vain kysymys, saako Aki Aapon ulos ennen kuin Julius tippuu. Aki onnistui melkein, mutta Aapo sai kuin saikin Juliuksen alas. Nostamani Pentexin, kuuden nepparin ja kahden Tremere AT:n voimalla oustasin Akin, minkä jälkeen ei Aapolla oikein ollut aseita vastata moneen neppariin. Tämäkin peli päättyi noin 50 minuutissa. GW + 3 VP oli lopputulos.

 

Kolmas Kierros

Aapo J. (weenie gangrel tap and bleed) -> Minä -> Simo (Ventrue AT grinder) -> Petro (Followers of Set Anarch Bleed + Enticement) -> Samuel (Gehenna Imbued)

Tässä pelissä pysäytin Aapon lähes kokonaan. Ensimmäisen vuoron Unmasking ei helpottanut muiden peliä. Kuitenkin tiesin, että en helpolla saa Simosta oustia, ja tätä vaikeutti Samuelin pelaama Nightmares upon Nightmares Gehenna. Jouduin joka vuoron alussa poistamaan lähes koko käteni pitääkseni nepparit ja nuoret Tremeret pystyssä. Ashurien avulla pystyin palauttamaan kuitenkin tärkeimmät kortit takaisin. Oustasin Simon, koska Aapo taisteli Imbueita vastaan, eikä minulla käytännössä ollut predatoria koko pelin aikana.

Aikaa kuitenkin kului ja noin 15-20 min kohalla Petro meinasi luovuttaa ja siirtyä täysin puolustuskannalle. Näin siinä vaiheessa, että jos Petro tekee sen, en saa häntä ulos tuosta gehenna kortista johtuen. Sanoinkin, että jos hän yrittää oustia, en tee toimintoja seuraavalla vuorolla eteenpäin.  Niinpä Petro yritti, ja sai Samuelin 2 pooliin. Samuel ei kykene oustamaan Aapoa, pidän lupaukseni, enkä lähde oustaamaan Petroa, joka saikin Samuelin lopulta tiputettua. Viimein gehenna-vapaa pöytä! Ei tarvinnut enää tyhjentää kättä korteista joka vuoron alussa, joten ei muuta kuin eteenpäin, ja vieläpä Frontal Assaultin avulla. Petrosta sain oustin noin 2-3 minuuttia ennen ajan loppumista. Aapon vuorolla oli vain puolitoista minuuttia jäljellä, ja tiesin, että en saisi millään siinä ajassa Aapoa ulos. Poolia oli liikaa. Tarvitsisin vähintään 2 vuoroa aikaa, eli tämä peli päättyi aikaan. Sain kuitenkin GW + 2.5 VP tästä huolimatta.

Turnauksen 3 kierrosta meni varsin hyvin ja olin finaalissa ensimmäisellä paikalla (first seed) 3GW + 9.5 VP voimin. Tässä vaiheessa käytiin kaupassa hakemassa vähän lisää juotavaa ennen finaalia.

 

Finaali

Simo -> Minä -> Aki -> Aapo J. -> Timo

Päätin mennä Simon ja Akin väliin, koska grinderi takana ei ole kauhean paha. Yksi intercept riittää blockaamaan kaiken, eikä Daring the Dawn haittaa neppareita. Uskoin myös pystyväni pudottamaan Akin. Olinhan sen jo kerran tehnyt.

Aki sai kuitenkin Alonso Petrodonille preternatural strenghtin, mikä hieman hankaloitti tilannetta. Grinderi sai minut aika vähiin pooleihin pariin otteeseen, mutta oikeaan aikaan nostetut Liqudationit ja Ashur Tabletit pitivät huolen siitä, ettei hätää tippua ollut. Aapo kuitenkin sai melko rauhassa tuoda monta pientä Gangrelia ylös ja aika vauhdilla oustasi Timon, kun hän ei Lutzilla pystynyt juurikaan puolustamaan.

Timon pudottua tiesin, että ousti oli pakko saada. Korkea sijoituksenikaan ei auttaisi Aapon voittopistettä vastaan ellen saisi sellaista itse. Onneksi Akilla ei noussut Carrion Crowseja, niin sain vain kaksi nepparia uhraamalla sekä Alonson, että Gustaph Brunellen torpporiin. Tämän jälkeen ousti oli helppo. Tässä vaiheessa kuitenkin Aapo sai jo toisen oustin eikä aikaa ihan hirveästi ollut enää, ja Aapolla oli paljon poolia. Kahdeksan nepparia ja Beatrice sekä Antonio olivat kuitenkin pienille gangreleille liikaa. Torporoituani Aapon vampyyrit ei tarvinnut kuin bleedata kaikella täysiä. Finaalista sain siis GW + 3VP.

 

Tämä voitto oli myös viides lisäys TWDA:han itselleni, minkä johdosta saan nimeni Hall of Fameen. Nyt pääsen seuraavassa turnauksessa toteuttamaan lupaukseni pelata Teron tekemää pakkaa, mutta jääköön se vielä salaisuudeksi, mitä tämä pakka tulee sisältämään. (toim.huom. Etelä-Suomen pelaajien sekamelskaa odotan innolla!)

 

Tätä raporttia kirjoittaessani istun IC8 junassa Joensuusta-Helsinkiin. Voittoskumppa tuli juotua junassa, kun ei siihen Joensuussa tullut mahdollisuutta. Varsin antoisa matka. Voipi tehdä joskus uudestaankin, ja ehdottomasti junalla. Autolla tuo väli tuntuu varsin pitkältä, kun taas junalla joutuu nopeasti. Kiitos vielä kerran Aapolle turnauksen järjestämisestä sekä majoituksesta ja muusta logistiikasta. Myös kiitos kaikille Joensuulaisille VTES-ystäville mahtavasta turnauksesta.

Kiitos raportista, Lauri, ja onnea hienosta voitosta!

 

Q: Sanoit vaihtaneesi pakkaa vain minuutteja ennen turnausta. Mitä olisit pelannut?

A: Alun perin oli tarkoitus pelata yhtä lempipakoistani, Malgorzata, Lord Tremere ja Mistress Fanchon toolboxia. Vastaavalla olen Helsingissä voittanut turnauksen kertaalleen, ja oli ihan hyviä kokemuksia kyseisestä deckistä myös Berliinin EC:n Sunnuntain sivuturnauksesta.

 

Q: ”Meta”, eli millaisia strategioita käytetään, vaihtelee paljolti paikkakunnan mukaan. Miltä Joensuu on näyttänyt etelään verrattuna nyt ja aiemmin?

A: Jostain syystä Suomessa on pelattu paljon combattia. Ehkä se on se Finnish politics (Potence) ja tämä näkyy vahvasti omissa turnausvoittajapakoissanikin. Kuitenkin jo vuosi sitten huomasin, että Joensuun skenessä ei ehkä kuitenkaan ole sitä combattia niin paljon kuin muualla suomessa. Vuosi sitten pelasin Weenie Anarch Animalismia, ja sillä tuli voitto, tosin vähemmän suvereenilla esityksellä kuin tällä kertaa. Neppareilla on etelässäkin päästy finaaleihin, mutta tietynlainen combatti on sen usein pysäyttänyt juuri finaalissa sitten. Tässä turnauksessa, kuten en edellisessäkään Joensuun turnauksessa, nähnyt montaa combatti pakkaa, jokunen .44 Magnum, ja vähän preventtiä, sekä preternatural strenght näkyi, mutta ei dedikoituneita rushi tai blocki combatteja. Etelä-Suomen metassa tätä näkyy enemmän.

 

Q: Mainitsit ”Hall of Famen”. Mistä siinä on kysymys?

A: Hall of Fame on VEKNin ylläpitämä lista useita turnausvoittoja saavuttaneista pelaajista. Sinne pääsyyn vaaditaan 5 voittoa, ja ehtona myös että nuo 5 voittoa on raportoitu TWDA:han eli vaati vähintään 10 pelaajan turnauksen, jotta voitto rekisteröidään. Itselläni on myös pari alle 10 pelaajan turnauksen voittoa, mutta näitä ei lasketa tuohon. Tämä oli se viides pakka TWDA:han osaltani.

 

Q: Olet lukuisien turnausten veteraani. Mikä olisi ensimmäinen neuvo uudelle pelaajalle, joka miettii turnaustapahtumaan osallistumista?

A: Älä epäröi, lähde mukaan ja pidä hauskaa. VTES on ennen kaikkea sosiaalinen peli, ja voittaminen ei ole pääasia, vaikka sitä lähdetäänkin tavoittelemaan. Olen itse käynyt euroopanmestaruuksissa vuodesta 2008 lähtien (pois lukien 2016), ja kahdella ensimmäisellä kerralla en edes päässyt ensimmäiselle päivälle. Silti reissut olivat mahtavia kokemuksia. Olen myös usein ollut ihan paikallisissa turnauksissakin pohjasijoilla, eli ei kannata pelätä olevansa huono. Hyvä aloitus on tietenkin paikallinen turnaus. Lähtekää mukaan vaan epäröimättä.

 

Q: Aivan vastikään saimme uutisen VTESin tulevaisuudesta markkinoilla. Mitkä fiilikset näistä uutisista?

A: Mahtavat! Onhan se hienoa saada VTES takaisin painoon. PDF setit olivat hieno tapa pitää mahtava peli elossa kun supporttia ei ollut, mutta varsinkin uusien pelaajien mukaan saaminen on helpompaa, kun peli on elossa. Odotan innolla uutta printtisettiä ja vanhoja reprinttejä.

 

Kiitos, Lauri, ja onnea tulevaisuuden bliideihin!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *